Vintage 2019

Olemme jo onnellisesti ohittaneet sadonkorjuun puolivälin. Kuivat valkoviinit käyvät kaikki kellarissa, osa tynnyreissä ja osa terässammioissa. Punaisista lajikkeista poimimme edelleen merlot –rypäleitä, joita meillä onkin ehdottomasti eniten; noin 9 hehtaaria 12 punaviinihehtaarista. 

Tarhoilla odottavat vielä noin kolmen hehtaarin merlotin lisäksi cabernet franc, cabernet sauvignon sekä carmenere. Malbec on jo poimittu ja huomenna (tiistaina 1.10.) poimimme pienen palstan petit verdot’ia.

Aloitimme tänä vuonna jo elokuun lopussa pienillä erillä, 29. päivä elokuuta. Mutta vasta 9. elokuuta laitoimme kunnolla hippulat vinkumaan. Sen jälkeen olemmekin poimineet joka arkipäivä keskimäärin noin 5000 kiloa rypäleitä – kaikki käsin pieniin poimintalaatikoihin.

Valkoiset rypäleet olemme siirtäneet suoraan traktorin peräkärryiltä poimintalaatikoissa puristimeen. Punaiset lajikkeet olemme ranganneet ja tarkastaneet ”sortterauspöydällä” ennen murskaamista ja siirtoa käymissammioihin.

Punaviinien ”siivous” kellarissa on lähes yhtä aikaa vievää kuin rypäleiden varsinainen poimiminen. Poimintaa kyllä nopeuttaa se, että käytännössä kaikilta palstoiltamme olemme jo poistaneet lehdet terttujen ympäriltä. Tämän lehtien riipimisen tarkoitus on saada aamuisin tertut pysymään kuivina aamukosteuden jälkeen tai sateiden jälkeen edistämällä ilman kiertoa terttujen ympärillä. Lehtien riipiminen nopeuttaa myös huomattavasti varsinaista poimintaa, kun rypäleet ovat helposti nähtävissä.

Koko kasvukausi on taas ollut aikaisemmista vuosista poikkeava. Viime vuosiin verrattuna sademäärät ovat olleet tänä vuonna alhaisia. Tähän mennessä sadetta on tullut vain vajaat 500 millimetriä. Tällä vuosikymmenellä vain 2016 oli yhtä alhainen sademäärä. Kesällä oli myös erittäin kuumaa, pitempiä aikoja jopa yli 40 astetta! Kuivuudesta ja kuumuudesta kärsivät varsinkin nuoret taimet, joita jouduimme kastelemaan, jotta ne eivät kuolisi kuivuuteen. Myös carmenere –köynnökset kärsivät kuivuudesta. Ne ovatkin meillä ehkäpä herkimmät kuivuudelle niin, että lehdet tuntuvat putoavan ennen muiden lajikkeiden lehtiä.

Sateista täytyy kuitenkin vielä todeta, että ne tulivat kesän aikana pitkälti lyhyissä jaksoissa – pitkien lämpöisten ja kosteiden jaksojen sijaan. Näin tarhamme olivat erilaisten sairauksien osalta varsin hyvässä kunnossa sadonkorjuun alkaessa.

jukka.jpeg

Meitä nukkuu talossa parikymmentä innokasta viini-ihmistä. Minun paikkani on pianon takana kirjastossa ja olen ainoa, joka nukkuu talomme alakerrassa, jos kissoja ei oteta lukuun. Muu väki nukkuu kaikki yläkerrassa. Suosittu on kapea liinavaatevarasto – se kun sattuu olemaan yksiö, vaikka sen läpi onkin kulku biljardisaliin tynnyrikellarin päällä, jossa useina viikkoina asuu myös sadonkorjaajia.

Työt aloitamme kello kahdeksan ja kymmentä vaille kokoontuu joukkomme kellarilla. Pääosa porukasta lähtee tarhalle, mutta osa jää kellariin, jossa työtä siunaantuu sadonkorjuun edetessä yhä enemmän. Kellarissa tarkkaillaan fermentaatioita eli käymistä, kierrätetään käyvää punaviiniä tankin alaosasta pumpulla tankin päälle, jotta pinnalle nousevat kuoret liuottavat tehokkaammin aromeja, väriaineita sekä parkkihappoja viiniin. Edellisenä iltana pestyt laitteet asennetaan myös paikoilleen päivän käyttöä varten.

Puolelta päivin koko joukkue saa lounaan, joka on klassista kotiruokaa. Lounastauko kestää tunnin, jos ei ole tullut aamun osalle viivästyksiä. Viimeistään sitten lounaan jälkeen alkaa kellarissa ”sortteeraus”, jossa rangatut rypäleet vielä tarkastetaan ja yksittäisistä rypäleistä nypitään mahdolliset kannat pois – samoin lehdet, lehtien kannat ja kaikki muu vihreä. Tertut kaadetaan liukuhihnalle, joka nostaa ne rankaajaan ja siitä edelleen sortteerauspöydälle. Irrotetut rangat palautetaan tarhoille lannoitteeksi.

Työt eivät ole kuitenkaan vielä lopussa, sillä suomalainen työvoimamme joutuu vielä pesemään muoviset poimintalaatikot. Sateella laatikot keräävät reilusti savea, ja laatikoiden peseminenkin voi olla työlästä. Ennen kuin päivän työt on tehty, on yleensä aurinko jo ehtinyt laskea. Kun Carsinin 3 tai 4 vakituista työntekijää toivottavat hyvää päivänjatkoa ehkä noin kello viiden aikaan, jatkuvat työt Suomesta avuksi tulleiden sadonkorjaajien työt vielä pitkään.

Illallinen tarjotaan talon ruokasalissa. Sitä ennen väki peseytyy ja kokoontuu keittiöön. Pöydät katetaan, viinit valitaan ja maistetaan. Kymmenen tai yhdentoista aikaan tiskit on saatu yleensä tiskattua ja kaikki siirtyvät huoneisiinsa. Useammassa huoneessa neljänkin hengen joukot ovat tavanomaisia – melkein kuin siskonpedillä. Vanhassa talossa on huono äänieristys, mutta monelle uni maittaa fyysisesti rankan päivän pääteeksi.

Sadonkorjuu on jokavuotinen huipennus vuoden työlle viinitarhoilla, ja talollekin se juhlavin aika.

Juha Berglund

merlot.jpeg

We have already passed the half-way line of the current harvest. All of the dry white wines as well as rose wines are fermenting in the cellars, either in oak barrels or in stainless steel tanks. Of the red varieties, we are still picking merlot grapes, which form the main part of our red vineyards: 9 out of 12 hectares.

Out in the vineyards we still have our parcels of cabernet franc and cabernet sauvignon as well as carmenere to pick. Malbec has already been picked and tomorrow (Tuesday 1st of October) we will pick the small parcel of our petit verdot.

This year we started on the 29th of August with cleaning up some small parcels with early maturing grapes. But only on the 9th of September did we really start to work at full steam. After that we have picked on weekdays roughly 5000 kilograms of grapes every day – all by hand.

In the cellar the white grapes we have dropped into a conveyor belt taking the full bunches to our 5000 kilogram pneumatic tank press. The red grapes, on the other hand, we have de-stemmed before sorting and crushing, on their way to the fermentation tanks. On the sorting belt we try to pick all the stems, leaves and other green matter so that the fermentation tanks only have ripe grapes in them.

This sorting is many times as time consuming as actual picking. On the other hand the picking is fastened by our earlier work, where we have leaf-plucked the leaves from around the bunches of the vines. If we take out the leaves from around the grapes, air will circulate more efficiently in the morning, drying potential morning dew as well as the remains of possible earlier rainwater. This means a lot of work, but on the other hand it will postpone the attack of rot and let the grapes ripen further. The leaf-plucking will also facilitate the actual picking, since the bunches are more easily found without the leaves obstructing the view.

The whole growing season has again been very different to the earlier ones. The rainfall has been relatively low. So far we have only had about 500 millimeters of rain during 2019. In the last years the only year when there was such a low rainfall at vintage time was in 2016. Also the weather was very hot this year, staying for long periods at above 40 degrees Celsius. Needless to say, the summer was also dry and we needed to water the young plants to keep them alive. Also carmenere seems to suffer from dry weather and it is always the first to start dropping its leaves in the autumn.

But we should also add that the rainfall came in short spells, instead of longer humid periods. This helped the earth to receive the necessary water but at the same time the different diseases did not manage to set in.

toinen merlot.jpeg

We are about twenty sleeping in the house. My spot is behind the grand piano in the library. I am the only one sleeping downstairs, if we do not count the cats. All others sleep upstairs. A very popular room, despite its small size, is the linen room, as it happens to be the only ”single room”. There is - though one hindrance - as the only passage into the billiards room above the barrel cellar is through the linen room.

We start work at 8 o’clock and we meet up ten minutes earlier at the cellar. Main part of the team goes to the vineyards, but some stay also in the cellar, which seems to accumulate more and more work as the vintage gets further. All the ferments – meaning every barrel – are analysed daily and all the red fermenting vats are pumped-over several times a day. In this way the skins of the grapes, which rise to the top of the tank, will be moistened with fermenting wine in order to extract colour, aromas and tannins into the wine more efficiently. All the cellar equipment, which have been cleaned during the previous evening, will also be installed for the day’s work.

At mid-day the team will be served lunch which is traditional homely fair. The lunch break normally takes one hour, if the morning has not brought up any surprises. After the lunch break we will at the latest start sorting the grapes picked in the morning. After the sorting the day’s work has not yet finished – at least for our Finnish contingent. Before the day is done, the sun has normally already passed down to the horizon. When our 3 or 4 –manned French work-team says “à demain” perhaps around 5 o’clock, the temporary work-force still has to wash the picking baskets, which on rainy days collect a lot of earth and clay.

Dinner is served in the dining-room. Before this we all have a chance to take a shower and the team will meet at the kitchen. Tables are set and wines chosen as well as tried. Around ten or eleven o’clock the dishes are washed and everyone will retire for sleep. In several rooms there will be even four persons sleeping next to each other. In the old house there is practically no privacy with poor soundproofing, but many fall asleep instantly after a physically hard day’s work.

The vintage is the annual climax in the vineyards – and the most glorious moment in the house, too.

Cheers, Juha

Nea Berglund